Vieraiden kielten oppiminen on varsinaista aivojumppaa

Vieraiden kielten oppiminen on varsinaista aivojumppaa

Viime aikoina on puhuttu paljon pelaamisen haitallisuudesta. Myös kaksi- ja monikielisyys nähdään helposti sekavana ja lapselle haitallisena. Ennen 1960-lukua tutkijat luulivat monikielisyyden olevan melkeinpä pahaksi lapselle.

Ennen vanhaan tutkijat tekivät kaksikielisille lapsille erilaisia kielitestejä, joissa huomattiin kaksikielisten lasten reaktiokyvyn olevan hitaampi kuin esimerkiksi yksikielisillä lapsilla. Tämän luultiin pitkään olevan selvä merkki siitä, että kaksi- ja monikielisyys vain vaikeuttaisi oppimista.

Nykypäivänä asenne on kuitenkin muuttumassa pikkuhiljaa. Muun muassa Mia Nacamulli pyrkii kumoamaan ajatuksen kaksi- ja monikielisyyden negatiivisista vaikutuksista. Tämän päivän tutkijat voivat esimerkiksi osoittaa, että vieraiden kielten opiskelu on erinomainen tapa pitää aivot terveinä.

Kaksi- ja monikielisyys muuttaa aivojen rakennetta siten, että lapsen käyttäessä toista kieltä kuin äidinkieltään aivojen eri osa-alueet aktivoituvat. Eli tämä jos jokin on varsinaista aivojumppaa! Aivoissamme on harmaata ainetta, joka kontrolloi lihaksia, aisteja, muistia ja totta kai myös puhetta. Monikielisillä on todettu olevan aivoissaan enemmän harmaata ainetta kuin yksikielisillä. Eri osa-alueet, kuten ongelmanratkaisu ja keskittyminen, ovat aktiivisena koko ajan esimerkiksi käännettäessä puhetta kielestä toiseen omassa päässä.

Mia Nacamulli toteaa myös, että kaksikielisyys voisi jopa hidastaa Alzheimer-sairauden syntyä. Toki silloin suuri merkitys on sillä, oletko oppinut toisen kielen nuorena vai vasta aikuisena. Henkilöillä, jotka ovat olleet kaksikielisiä lapsesta saakka, on terveemmät aivot myös myöhempinä vuosina. Kuka siis EI haluaisi tätä lapsillensa? Ei kun vieraita kieliä opiskelemaan!

Jeanette Wasström, Varhaiskasvatusasiantuntija

Aiheeseen liittyvät

Kommentoi