Kielitaito vaarassa hävitä

Kielitaito vaarassa hävitä

Kielten opettaja Ulla Kaukola kirjoitti Helsingin Sanomissa suomalaisnuorten kielitaidosta. Suomalaisnuorten kielitaito rapautuu ja yksipuolistuu vauhdilla. Kielitaidottomuus näkyy esimerkiksi siinä, että työmarkkinoilla on vaikea löytää kielitaitoisia ihmisiä. Jopa ruotsinkielisiä työntekijöitä on vaikea löytää, vaikka jokainen suomalainen voisi olla kaksikielinen. Mitä teemme väärin? Ammatillisen koulutuksen uudistus on vähentänyt sekä äidinkielen että vieraiden kielten opetusta. Ammattikorkeakouluissa luetaan minimimäärä kieliä, ja valikoimassa on useimmiten ainoastaan ruotsi ja englanti. Kieliä opiskellaan myös niin vähän, että taidot harvemmin riittävät kielen sujuvaan osaamiseen. Jotta kielitaito ei huononisi entisestään, pitäisi kielten opetus aloittaa huomattavasti aikaisemmin. Sen sijaan, että vierasta kieltä aletaan opiskella vasta kolmannella luokalla, pitäisi kielten opetuksen alkaa jo päiväkodissa.

Pienillä lapsilla on luontainen kyky oppia uutta, ja leikin kautta lapsista voi kasvaa helposti monikielisiä. Tämä ei tietenkään tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatii korkeatasoista pedagogista suunnittelua sekä oikeanlaisia ratkaisumalleja kielten opiskeluun. Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisratkaisut ovat siksi tällä hetkellä avainasemassa. Esimerkiksi digitaalinen kielikylpy päiväkodissa mahdollistaa vieraan kielen oppimisen kaikille lapsille päiväkotipäivän aikana. Ajatelkaapa, jos suomalaislapsilla olisi mahdollisuus oppia suomea, ruotsia ja englantia jo päiväkoti-ikäisinä. Kouluun mennessä he olisivat jo monikielisiä taitureita, joiden olisi helppo oppia neljäs ja viides kieli koulussa. Nämä lapset olisivat etulyöntiasemassa globaalissa maailmassa ja heistä kasvaisi menestyksekkäitä tulevaisuuden ammattilaisia. Lue lisää digitaalisesta kielikylvystä täältä.

Aiheeseen liittyvät

Kommentoi