Kieliohjelmaa pitää uudistaa

Kieliohjelmaa pitää uudistaa

Helsingin Sanomissa (18.5.2017) julkaistiin mielipidekirjoitus siitä, kuinka koulujen kieliohjelmaa tulisi uudistaa radikaalisti. Kirjoituksessa ehdotetaan, että englannin kielestä tulisi pakollinen kieli kaikille, kun taas ruotsin kielen tulisi olla valinnainen kieli. Koska Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, ja lain mukaan ruotsinkielisillä on oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään, on tämä arka aihe. Suomenruotsalaiset ovat kuitenkin hyvin pieni osa koko väestöä, ja samaan aikaan Suomi on hyvin pieni maa maailmanlaajuisesti katsottuna. Globaalissa maailmassa ei pärjää ainoastaan ruotsilla tai suomella. Kieliohjelman uudistamista kannattaa tarkastella globaalista näkökulmasta.

Koulussa emme opiskele koulua vaan elämää varten. Suomi on niin pieni kieliryhmä, että jokaisen kannattaisi osata muitakin kieliä. Hyödyt ovat moninaiset, ja yhteiskunnan tasolla vieläkin kattavammat. Tarvitsemme vielä enemmän innovatiivisia ratkaisuja ja vientiä, jotta saadaan ”Suomi nousuun”. Kun yritykset tekevät kansainvälisiä kauppoja*, on eduksi, jos kaupankäynti tehdään maan kielellä. Mutta on kielten osaamisesta muutakin hyötyä. Tänä päivänä monet meistä matkustelevat ympäri maailmaa. On paljon helpompi tutustua uuteen kulttuuriin ja tulla ymmärretyksi, kun puhuu muitakin kieliä kuin pelkästään omaa äidinkieltään. Jokaiselle nuorelle on usean kielen osaamisesta valtava hyöty. Maailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia. Myös työelämän mahdollisuudet monipuolistuvat merkittävästi kielten osaajalla.

Koulujen kieliohjelmaa kannattaa todellakin uudistaa, mutta on tärkeää huomioida, että paras aika kielten oppimiselle on kuitenkin ennen koulun alkamista. 3-7 vuoden ikäisinä lapset ovat sopivassa iässä aloittamaan vieraan kielen oppimisen. Päiväkoti-ikäiset lapset käyvät läpi herkkyyskautta, jolloin heillä on luonnollinen kyky oppia uusia asioita, kuten vieraita kieliä. Leikki on lapsen luontainen tapa oppia, ja sen kautta lapsi omaksuu vieraan kielen sekä erityisesti sen ääntämisen helposti. Lisäksi monikielisyyden on todettu olevan kaikin tavoin hyödyllistä pienen lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Edellä esitetyn perusteella kannattaa vakavasti harkita kieliohjelman aloittamista jo varhaiskasvatuksessa.

*Vuonna 2016 Suomen 10 tärkeintä kauppakumppania olivat: 1. Saksa 2. Ruotsi 3. Venäjä 4. Kiina 5. Alankomaat 6. Ranska 7. Yhdysvallat 8. Viro 9. Britannia 10. Puola (Tilastokeskus, 2016).

Aiheeseen liittyvät

Kommentoi